Kaikki IoT-projektit ovat käytännössä samanlaisia ja rakentuvat neljästä palikasta, kertoi Triuvaren teknologiajohtaja Timi Rantanen Tampereen ammattikorkeakoulun järjestämässä IoT-seminaarissa 18.4.2018.
Ensimmäinen IoT:n eli esineiden internetin osanen on sensori, jolla voidaan mitata esimerkiksi liikettä, lämpötilaa tai kameran kuvaa. Toisena tulee kommunikaatio eli tiedon siirtäminen langattoman verkon, sisäverkon, mobiilidatan tai muun keinon kautta. Kolmanneksi osaksi tarvitaan datavarasto, jonne tieto tallentuu. Se voi sijaita esimerkiksi Microsoftin, Amazonin tai Googlen pilvipalveluissa. Tämän jälkeen seuraa vielä kerätyn datan hyödyntämisen vaihe, jossa asetetaan halutut näkymät ja hälytykset, laaditaan sovellukset ja niin edelleen. Kaikkiin näihin osioihin kannattaa valita sellainen yhteistyökumppani, joka on juuri sen alan erityisosaaja, jotta lopputuloksesta tulee mahdollisimman hyvä.
Käytännössä IoT-projekti kannattaa aina aloittaa päinvastaisessa järjestyksessä. Ensin mietitään projektille konkreettinen tavoite: mitä tällä halutaan saavuttaa? Tavoitteena voi olla esimerkiksi se, että täyteen luentosaliin ei yritä sisälle enää enempää ihmisiä. Seuraavaksi mietitään, miten dataa halutaan käyttää. Halutaanko esimerkiksi luentosalin ovelle näyttöön tieto, montako vapaata paikkaa salissa on? Seuraava vaihe on määritellä se, mistä kaikesta dataa kerätään. Riittääkö esimerkiksi varattujen tuolien määrä vai pitäisikö tarkkailla myös salin lämpötilaa ja ilman laatua? Seuraavaksi on hyvä miettiä se, pitääkö kerättävälle datalle tehdä jotain, kuten yhdistää se toiseen, vertailla viitearvoihin tai tehdä siitä laskelmia. Vasta viimeisenä valitaan näille kriteereille sopiva alusta ja mahdollinen kumppani avuksi toteutukseen.
Älä lähde tekemään yhteistyötä sellaisen tahon kanssa, jonka puheessa vilisee vieraita termejä ja joka ei osaa selittää asioita yleiskielellä. Se on yleensä merkki siitä, että ihminen itsekään ei tiedä, mistä puhuu,Rantanen napauttaa.
